Tehtäväkuvaus: Tekstilajien maailma. Kesto 8-10 oppituntia.

 

OSA 1: Tutustuminen
 

• Oppilaat tutustutetaan erilaisten tekstityyppien maailmaan antamalla lyhyitä tekstinäytteitä ja listan, jossa kaikkien haluttujen tekstilajityypien nimet (esimerksiksi runo, ostoslista, tekstiviesti, satu) ovat. Oppilaiden tehtävänä on pienissä ryhmissä tai pareittain lukea tekstinäytteet läpi ja yhdistää jokaiselle tekstityypille oikea otsikko.

• Tämän jälkeen keskustellaan koko luokan kesken oikeista vastauksista ja miten oppilaat päättelivät tekstin olevan juuri tietyn tekstilajin edustaja. Tässä vaiheessa ei haittaa, vaikka oppilaat eivät tietäisi kaikkia tekstilajeja, tehtävä toimii opettajalle hyvänä esitietojen arviointivälineenä siitä, miten hyvin oppilaat osaavat jo erottaa eri tekstilajeja toisistaan.

• Oppilailta kysytään, mitä juuri käydyistä tekstilajeista he ovat jo kirjoittaneet tai missä  ovat nähneet kyseisiä tekstityyppejä, jolloin tekstilajit tuodaan lähelle oppilaiden arkea ja kokemusmaailmaa.

 

OSA 2: Tarkempi tutustuminen ja harjoittelu
 

• Tekstilajeja voidaan valita rajattu ja haluttu määrä, esimerkiksi lyhyt runo, ostoslista ja tekstiviesti. Näihin tekstilajeihin ja niiden ominaispiirteisiin tutustutaan yksi kerrallaan ja oppilaat pääsevät tuottamaan itse tekstejä.

• Esimerkiksi oppilaan tulee suunnitella ostoslista omien syntymäpäiviensä tarjoilulle. (tehtävän voi integroida myös toisen kielen kanssa) Ostoslistaa voidaan rajata jollain rahasummalla, jolloin kokonaisuuteen saadaan integroitua myös matematiikkaa.

• Runotehtävässä runon tekemisen voi yhdistää vuoden juhlien mukaan esimerkiksi isän- tai äitienpäivään, ystävänpäivään, jouluun tai pääsiäiseen. Runon tekemisen voi yhdistää juhlapäivien lisäksi esimerkiksi käsityön tai kuvataiteen sisältöihin. Näin ollen kortti tai muu teos tehtäisiin käsityön tai kuvataiteen tunneilla, johon voidaan liittää runo.

• Tekstiviestin yhteydessä voidaan keskustella rekisteristä ja siitä, miten vaikka mummolle, kaverille tai presidentille lähetettävä tekstiviesti eroaa toisistaan. Oppilaat voivat esimerkiksi laatia samansisältöisen tekstiviestin, mutta miettiä, mitä tarvitsee muuttaa, kun viestin saajana onkin mummon sijaan presidentti.

• Tässä osiossa oppilaita voidaan myös pyytää valitsemaan jonkun toisen ostoslistoista sellainen, jonka kanssa mieluiten lähtisi kauppaan. Myös tekstiviestiin liittyvässä tehtävässä oppilaat voivat äänestää, mikä viesti olisi hauskin tai asiallisin lähettää presidentille.

 

OSA 3: Soveltaminen
 

• Tämä soveltava tehtävä noudattelee löyhästi aarteenetsinnän ideaa. Oppilaat tekevät vihjeitä toisille oppilaille eri tekstilajeja käyttäen. Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi pareittain niin, että molemmat pareista tekevät toisilleen sovitun määrän vihjeitä. Jokaiseen vihjeeseen sisältyy kysymys tai arvoitus, johon oppilaan pitää vastata oikein saadakseen seuraavan vihjeen.  Esimerkiksi ostoslistavihjeen lopussa voisi olla kysymys “mikä ostoslistan hedelmistä on pienin”, johon vihjettä lukevan oppilaan tulee vastata oikein. Rajoitteena on, että jokaisessa vihjeessä tulee käyttää eri tekstilajia.

 

Tehtävän tausta/perusteet: Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014, 159) 3.-6. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa keskeistä on kielen käyttö erilaisissa tilanteissa. Tällöin vahvistetaan oppilaiden kielitietoisuutta sekä monilukutaidon kehittymistä. Monilukutaito onkin tärkeä osa viestintää ja OPSissa (2014, 22) sen mainitaan olevan tekstien tulkintaa ja tuottamista, joiden avulla kuva erilaisista viestinnän muodoista laajenee. Näin ollen tämän tehtäväkokonaisuuden keskeisenä elementtinä on erilaisten tekstityyppien tunnistaminen ja tuottaminen. uudessa opetussuunnitelmassa (OPS 2014) integraatio ja laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet ovat suuremmassa roolissa kuin mitä aiemmin, joten tehtävät tarjoavat joitakin yhdistelymahdollisuuksia myös muihin aineisiin.

 

Tavoitteet (tunne-, tieto- ja taitotavoitteet): Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja tuottamaan erilaisia tekstityyppejä. Samalla tavoitteena on oppia viestimään tekstityypin vaatimalla tavalla ottaen huomioon muodollisen ja epämuodollisen kirjoittamisen piirteitä. Oppilaiden tunnetaitoja tulee harjoiteltua tehtävissä, sillä jokaisella tekstilajilla on omat käytäntönsä itseilmaisun suhteen osan ollessa vapaampia, kun taas toiset ovat hieman rajoitetumpia. Rekisteri ja tekstilajin kohde vaikuttavat myös tähän. Lisäksi toisten töitä arvioidessa oppilaat pääsevät kertomaan, miksi joku tekstiviesti on heidän mielestään hauska ja näin sanallistamaan tunteitaan.

 

Arviointi: Alussa oppilaiden ennakkotietoja ja -taitoja arvioidaan tekstilajien tutustumistehtävässä. Oppilaiden kehittymistä on myös mahdollista tarkkailla, sillä samoja tekstilajeja harjoitellaan tämän jälkeen tarkemmin ja lopuksi niitä myös sovelletaan uudessa kontekstissa. Oppilaat pääsevät myös arvioimaan toisten töitä (mikä tekstiviesti presidentille on hauskin tai asiallisin).