Tehtäväkuvaus: Viestin selkeys. Kesto 4-6 oppituntia.

OSA 1:

Viestintä ja ohjelmointi (integroiva aihekokonaisuus). Opettaja toimii “robottina”, jota oppilaat saavat ohjelmoida, käsky kerrallaan. Tehtävänä voi olla yksittäisten käskyjen toimintasarja, vuorotellen tai tietyn arkisen toiminnon suorittaminen alusta loppuun (palikoista tornin kokoaminen, voileivän tekeminen tai kahvikupin juominen). Opettajan tehtävä on toimia tarkalleen lasten ohjeiden mukaisesti. Lapset oppivat pian, että komentojen on oltava hyvin tarkkoja, tai robotti toimii väärin.

Opettaja ja oppilaat pohtivat ohjelmoinnin ja kielenkäytön yhteyttä. Miksi joku käsky ei ole tarpeeksi selkeä? Mikä tekee käskystä mahdollisimman selkeän tai sellaisen, ettei käskyä voi käsittää väärin? Miten kielenkäytöllä voidaan vaikuttaa sisällön selkeyteen? Voidaan nostaa esille tilanteita, jossa on tapahtunut kielellisiä väärinkäsityksiä ja miettiä mitä olisi voinut tehdä toisin.

Oppilas kirjoittaa myöhemmin selkeät, kronologisessa järjestyksessä etenevät ohjeet arkisen toiminnon operaatioista. Opettaja antaa aiheen ja toiminnot voivat olla eriyttäviä (sekä helpompia että monimutkaisempia) ja täten palvella eritasoisia oppilaita.

OSA 2:

Oppilaat saavat yksitellen vuorollaan spontaanisti kertoa ja nauhoittaa iPadille, miten he mieluiten viettäisivät täydellisestä vapaapäivää. Oppilas tallentaa äänitteen ja saa sen omaan käyttöönsä. Myöhemmin oppilaat kirjoittavat lyhyen kirjoitelman samasta aiheesta. Sisällönkin tulisi pysyä suhteellisen samana. Oppilas tekee havaintoja omista tuotoksistaan - pysyikö sisältö samana? Mikä muuttui?

Opettaja ja oppilaat pohtivat, mitä eroja on puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. Mitä eroja oppilas huomaa omassa kielenkäytössään? Onko puhuttu kieli vai kirjoitettu kieli selkeämpää? Mitkä seikat voivat tehdä puhutusta kielestä vaikeasti ymmärrettävän ja mitä kannattaisi suosia tai välttää kirjoitetussa kielessä?

OSA 3:

Oppilaat kirjoittavat lyhyen arkipäiväisiin teemoihin liittyvän tekstiviestin opettajan antamasta aiheesta (esimerkiksi ilmoitus äidille muuttuneista suunnitelmista tai kotitehtäväkysymys kaverille). Viestissä tulee olla selkeä aloitus, keskikohta ja lopetus. Opettaja kerää kirjoitukset talteen ja käyttää oppilaiden tuottamaa materiaalia tulevan tehtävän luomiseen. Seuraavalla oppitunnilla opettaja on pilkkonut oppilaiden tuottamat tekstiviestit osiin ja oppilaiden tehtävänä on muodostaa näistä osista järkevä ja ymmärrettävä kokonaisuus.

Opettaja ja oppilaat pohtivat, mitä strategioita oppilaat ovat suosineet viestien “uudelleenrakentamisessa”. Miten asioiden tai lauseiden järjestys vaikuttaa kokonaiskuvaan ja viestin selkeyteen?

Tehtävän tausta/perusteet: Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaan oppilasta tulisi rohkaista toimimaan rakentavasti ja tavoitteellisesti erilaisissa viestintäympäristöissä. Harjoitellaan kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla yksin ja yhdessä ja tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomuksen perusrakenteeseen (POPS, 107).

Tavoitteet (tunne-, tieto- ja taitotavoitteet): Oppilas oppii ymmärtämään, miten hän voi ilmaista itseään mahdollisimman selkeästi sekä hahmottamaan pääpiirteittäin, millä tavalla suullinen viesti eroaa kirjallisesta viestistä. Hän ymmärtää aloituksen ja lopetuksen tärkeyden selkeän viestimisen kannalta ja miten ohjelmointi voi liittyä äidinkielen opetukseen.

Arviointi: Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Oppilas edistyy tekstin tuottamisessa ja kielen ymmärtämisessä ja opettajan palautteen lisäksi hän myös arvioi omaa edistymistään. Arvioinnin pääpaino on selkeän viestin tuottamisessa.